Vähän alkaa jo tässä aamussa tuntumaan krapula.
Aamiaismunkki nyt menee vielä. Olen hieman kateellinen aamiaisella viereisessä pöydässä istuvan naisen kermamunkille, kun itelle sattui hillomunkki, eli tylsin vaihtoehto.
Vielä nukkumista johonkin yhteen saakka, pikasuihku ja sitten aulambaariin hakemaan Tequila Sunrise.
Onneks muuten otin joka päivälle puhtaat alusvaatteet, kun lähtiessä mietin, että onko se hieman liioiteltua, kun kuitenkin tuplasti arkeen verrattuna. Mutta toi sakia röökinlemu baareissa kyllä pilaa T-paidat vissiin lopullisesti päivässä.
Tequila Sunrise on erinomainen, taas tuorepuristetuista hedelmistä tehty. Se, ja vielä valkovenäläinen jälkkäriksi ja sitä rupeaa olemaan ihan ihmismäisessä kunnossa taas. Sanna on kuvien perusteella juonut jonkun Cosmopolitanin tai semmosen.
Lähdettiin syömään pizzaa Pizzeria Kmotra -nimiseen mestaan. Tätä oli kehuttu jossain tripadvisorissa vissiin hulluna.
Tilaan bissen, viinin ja Captain Morganin Spiced rommin, Sanna ehkä gin tonicin ja viinin. Meillä on täällä treffit samaan aikaan lomailemassa olevien kavereidemme, Annin ja Jaanin kanssa. Juomat ehtivät juuri tulla pöytään, kun he jo saapuvatkin.
Jaani-infoboksi/arvostelu:
Diskelmän rumpalina laajempaan punk-tietoisuuteen noussut, myöhemmin monessa kovassa bändissä vaikuttanut, komeahko savonlinnalainen. Omien puheidensa mukaan oiva rakastelija. Hieman pakeneva hiusraja luo arvokkaan, herrasmiesmäisen vaikutelman.
Anni ja Jaani ovat kerenneet jo käydä katselemassa jotakin paikallista linnaa, josta löytyy kuulemma etenkin kesäisin upea terassi mahtavilla näköaloilla. Tämä täytyy laittaa muistiin.
Tilaamme pizzat. Itse valitsen Buffallo-nimisen pizzan, johon tulee buffalomozzarellaa ja jotain vihreitä päälle. Sanna ottaa pastan, Anni ja Jaani tilaavat pizzan puoliksi.
Pizza on hyvin vahva suoritus, mozzarellaa on reilusti ja se on hyvää. Pizzasta ei ole näköjään tullut kuvaa.
Hieman yllättäen alakerrassa vessassa käydessä selviää, että sieltä löytyy valtava pizzamaailma oikeine pizzauuneineen, joissa pizzaa lämmitetään elävällä tulella ja sellaisia pizzeriamaisen näköisiä puupenkkejä. Yläkerta, jossa itse istumme on enemmänkin kahvilamainen, hieman ahdas paikka. Suuri alakertakin on näköjään aivan täynnä porukkaa.
Lähdemme etenemään. Sanna, Jaani ja Anni käyvät ostamassa itselleen liput balettiin huomiseksi. Itse kieltäydyn periaatteesta. Pääkadulla Jaani kertoo hieman alueen historiasta. Kuulemma jonain vuonna Diskelmän kiertueella Murmille oli tarvinnut etsiä jotain paikallista pontikan tyyppistä juomaa. Sitä olikin sitten löytynyt läheisestä Tescosta kolme pulloa. Tässä kohdassa Murmi lähti skeittaamaan pullopussi kädessään ja tuohon se kaatui ja kaikki pullot räpsähti paskaksi, Jaani näyttää.
Etsimme hetken jotakin paikkaa, jonka Jaani ja Anni tietävät, koska ne ravaa täällä vähän väliä. Taisi olla niin, että sitä ensimmäistä haettua paikkaa ei kuitenkaan löytynyt, mutta saavumme ainakin johonkin Hany Bany -nimiseen paikkaan.
Tässä taitaa olla jokin Pulp Fiction -teema taustalla sen verran, että seinillä on jotain Pulp Fiction -aiheisia julisteita ja semmosta. Jossain vaiheessa väittelemme kehen Pulp Fiction -hahmoon tuo "Hany Bany" viittaa. Olen muistaakseni oikeassa, vaikka asiaa ei ikinä tarkistetakaan.
Sanna ja Anni tilaavat tiramisut ja Irish Coffeet, Jaani jonkun kirsikkaviinakahvin. Itse tilaan jonkun gini + soodajuoman ja filtteröimättömän bissen.
Muijat saa torttunsa ja irish coffeensa. Kateelliseksi vetää. Kakku on helvetin hyvää ja kahvi täydentää setin. Omat juomat maistuu lähinnä lapselliselta.
Anni löytää jostain tilaa vielä tilata jotakin tuommoista tsekkiläistä uppopaistettua juustoa. Seuraa arvostelu.
Arvostelu (Anni): Smažený sýr, Hany Bany
"Paistettu juusto, yleensä paneroitu edam tai valkohomejuusto, tarjoillaan yleensä tartar-kastikkeen ja ranujen kanssa. Joskus koristeena on myös hieman salaattia, mutta tällä kertaa annos koostuu pelkistä keltaisen sävyistä. Hyvä paistettu juusto valuu kuorestaan "ensi puraisulla", mutta tällä kertaa kauan himoittu juustoannos oli pettymys: ei valunut kuorestaan vaan oli jopa sisältä jäänyt hieman viileäksi. Tämä oli jo kolmas paistettu juusto -pettymys tässä pubissa, joten suosittelen kokeilemaan Smažený sýria jossain muualla. Joka tapauksessa kannattaa kokeilla!"
Paikalle saapuu toinen Sanna, joka on joskus ollut Annin kanssa Tsekeissä kielikurssilla. Sannalla on tsekkiläinen mies, jonka kanssa asuvat Suomessa, mutta hän ei ole nyt mukana. Sanna puhuu omaan korvaani täysin sujuvaa tsekkiä. Itse en oppinut matkalla kyllä ainuttakaan sanaa, mutta uskon tähän kuitenkin.
Lisää random kaljaa, Irish Coffeeta, Hendricksiä, Camparia, tämmöstä. Puhumme pitkään herpeksestä. Tää on ihan OK, ei mikään mun suosikkibaari, mutta ei mitään valitettavaa. Pöydässä saa polttaa.
Meillä jäi Sannan kanssa aiemmalla Beer Geek -käynnillä paikan 30 hanaoluen listasta pari kokeilematta ja Voodoobaarin käynti sen verran kesken, että suuntaamme porukalla paikkaamaan näitä Žižkovin suuntaan.
Beer Geekissä. Väsyttää ihan vähän, niin ei ehkä jaksa nyt arvostella näitä bissejä, ellei tuu jotain tosi ihmeellistä. Hanaan oli tullut muistaakseni uus Matuška IPA, jota maistan Annilta hieman ja tääkin oli todella hyvää.
Joukkoon liittyy suomalainen pokeriammattilainen ja shakkiguru Thomas, joka on asunut jonkin aikaa Prahassa pokeria pelaillen. Thomas ja Jaani olivat vissiin tutustuneet joskus, kun Jaani on ollut Diskelmän kanssa kiertueella Prahassa. Thomas on alkujaan Raahesta. Kuulostaa kemiläiseltä. Eksoottiseen nimeen oli joku selitys, joka liittyy ehkä Närpiöön, Juukaan tai Amerikkaan.
Lähdemme Voodoo-baariin. Oikeaoppisesti oikealta puolelta mäkeä tietenkin nyt. Jaani toimii matkaoppaana, osoitellen sormellaan paikkoja, joissa on täällä "jörninyt".
Nyt olisi tehnyt mieli käydä kokeilemassa sitä Voodoon Stiga-peliä, mutta joku runkkari on vetänyt sen paskaksi, samoin kuin takanurkan kikkerin! Jotkut syö täällä taas jotain juustosysteemeitä. Tällä kertaa tuollainen öljyssä marinoitu, ehkä valkohomejuustokimpale, jonka lisukkeena on puolukkahilloa, chiliä ja leipää. Ollaan Jaanin kanssa samaa mieltä siitä, että kumina leivässä on aivan perseestä.
Pelataan kikkerimatsi ehjällä kikkerillä, mää ja Sanna vastaan Jaani ja Thomas. Voitetaan Sannan kanssa vitusti. Tämän jälkeen pelataan Sannan kanssa kahdestaan vastakkain ja häviän vitusti.
Anni muistaa, että toisella puolella katua on Herbacafe-niminen mesta, jossa on käynyt useasti Prahassa asuessaan. Suhtaudun hyvin epäillen, koska joku outo teepaikka ei nyt kuulosta ollenkaan siltä, mitä haluan näin lauantai-iltana humalassa. Anni ja Jaani lähtevät sinne ja mekin sitten hieman myöhemmin perästä.
Herbacafe onkin suureksi yllätykseksi aivan kunnon vanhan koulukunnan räkälä. Viihtyisä paikka, tosin aivan täynnä ihmisiä. Kuulemma crustien suosiossa, kuulen myöhemmin, mutta tänä iltana asiakkaat kuitenkin vaikuttaisivat olevan normaaleita keski-ikäisiä kaljan ystäviä. Kaikki pöydät ovat täynnä, joten seisomme tiskillä. Hieman kaljaa ja jotakin shotteja. Myyjänainen on ihan hermona ja paiskoo laseja paskaksi. Annan jonkun pienen tipin ostoksia tehdessäni ja myyjä silminnähden leppyy. Thomas kertoo, että täällä on kuulemma tavallisen tarjoilijan tuntipalkka jotain 3€/tunti luokkaa. Pokeria pelaamalla voi kuulemma pärjätä oikein hyvin, koska kasinoilla potit on kuitenkin samaa luokkaa kuin muuallakin ja juomat tulee ilmaiseksi. Hintatasohan Prahassa on kovin alhainen.
Anni ja Jaani lähtevät jatkamaan matkaa hotellilleen päin. Me muut siirrymme kohta takaisin Voodoohon.
Juodaan niitä näitä. Jossain vaiheessa iltaa baarimikko sanoo, ettei huvita tehä enää mitään juomasekoituksia, joten kaikki pitää juoda shotteina. Vatsa on vähän sekaisin ja välillä pitää käydä ripuloimassa ja jossain vaiheessa joku shotti saa oksentamaankin. Sössötellessä on kuitenkin hauskaa ja aika lentää.
Thomas kertoo, että PIFiltä löytyy lähes 600-sivuinen shakkitopikki ja kuinka PIF-nimimerkki käärmeenpippeli oli jollain shakkireissulla pissannut hotellihuoneen lattialle. Keskustellaan lisää shakista ja olen kirjoittanut ylös tällaisen keskustelun halpoihin takseihin liittyen.
Helmikuussa 2015 venäläinen FIDE-mestari Sergei Ivanov ajelee Petroskoista, eli jostain vielä Pietaria kauempaa, taksilla stadiin. Taksimatkan hinnaksi tulee vaivaiset 50 euroa. Sergei pelailee Thomasin kanssa samassa shakkitiimissä, johon kuuluu lisäksi ainakin joku saksalainen vuokraäijä Martin, KvM, Kansainvälinen mestari.
Ykkösdivarin kisat pidetään Vaasassa ja kuskia on todella vaikeaa löytää. Kukaan pelaajista ei haluaisi ajaa, koska se on väsyttävää puuhaa. Sergein kuski nakitetaan hommaan. Jotkut tai kaikki dokaavat koko matkan Vaasaan. Yöunet jäävät lyhyiksi, noin 5 tunnin mittaisiksi. Sergein kuski nukkuu autossaan. Miehet voittavat kisat aivan vitusti, voisi sanoa jopa ylivoimaisesti.
Jatkamme dokaamista, Sanna pelaa ainakin Indiana Jones -flipperiä ja me pelaamme Thomasin kanssa Super Puzzle Fighter II:ta pienellä panoksella.
Lopulta baari laitetaan kiinni, ilmeisesti hieman etuajassa, vähän ennen neljää. Vaihdetaan Thomasin kanssa numerot ja suunnitellaan, että seuraavana päivänä voisi hieman tasoitella, kun noi muut on menossa sinne balettiin.
Baarin koira murisee mulle. Uber-kuski heittää meidät suht edullisesti hotellille, Thomas jää matkalla kasinolle, kuulemma syömään ilmaista pizzaa.
End of part 4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti